Gourmet

Kerran eräs tuttavani sanoi menevänsä antamaan koiralleen ruokaa, kotiruokaa huikaten perään: "..mutta teillähän syötetään koirille vain gourmettia". Ensin vähän loukkaannuin, hienostelu ja koiran ruokinta ei mielestäni kuulu samaan lauseeseen. Asia jäi vaivaamaan kunnes tajusin; kyllä, luonnonmukainen ruokahan on aika gourmet'ta. Niin ihmisillä kuin eläimillä.

 Meillä on raakaruokailtu melkein kuusi vuotta. Biekka siis koko elämänsä meillä asuessaan. Alkujaan puhuin barffaamisesta, mutta nykyisin käytän mieluummin sanaa raakaruokinta pitääkseni trendipelleilyajatukset kaukana. Koko raakaruokinnan aloittaminen lähti oikeastaan siitä, että edesmenneen valkkarin olemus alkoi näyttää vähän plösöltä, oli hiivaa ja ikääntyvät, suuren koiran nivelet. Aloin ottaa selvää raakaruokinnasta, kyselin ja luin. Rohkenin kokeilemaan, kun huomasin Riikka Lahden antavan netissä ilmaista opastusta raakaruokinnasta. Lähettelin hänelle koirien "ruokalistoja" tarkistukseen ja sain vastaukseksi, että hyvin menee. Siitä rohkaistuneena oli helppo jatkaa. Valkkarin olemus muuttui, lihakset näyttäytyivät, turkki kiilsi ja hampaat loistivat. En nähnyt syytä, miksei Biekankin kanssa jatkettaisi samalla tavalla.

Biekka syö raakaa luuta ja lihaa yhteensä n. 250g päivässä. Sen suosikkiliha/luu tällä hetkellä on hirvi. Lohi pitää aina piilottaa johonkin toiseen makuun. Samaan syssyyn kuppiin lorahtaa Nutrolinia. Biekalla on tällä hetkellä Nutrolin Nivel monitehoa "voitelemassa ylimääräistä selkänikamaa". Sen jälkeen jatketaan Seniorilla, mikäli niveltabletteja jää yli. Alkuun ruokaa kuskattiin Rovaniemeltä asti, metsästävät poromiehet ja -naiset naapurissa olivat myös iso apu. Pian huomasin silloisen Muschin jälleenmyyjän oman kunnan alueella. Se oli iso juttu. Nykyään ruuan saaminen on lasten leikkiä. Kuudessa vuodessa on tapahtunut paljon; Kylmäsen tehtaanmyymälästä saa luita ja lihoja koirille, Vauhti-Raksun auto on aloittanut Pohjois-Suomen toimituskierroksen ja raakaruoka on ilmestynyt päivittäistavarakauppoihin. Vähintään kaksi kertaa vuodessa tilaamme ruuan paikallisen koirahoitolan kautta, samaisen henkilön kautta, jonka kautta aloitimmekin. Palvelu todellakin pelaa; Biekka saa ruokansa kotiovelle toimitettuna.

Tänään kupissa on Biekan lempparia, hirveä. Lainasimme naapurille peräkärryä ja saimme korvaukseksi useamman kilon hirvenlihaa. Tututkin tietävät, että koiran ruoka otetaan aina kiitollisena vastaan.

"Gourmettia"(vanha kuva)